Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga — parc national du Canada des Monts Torngat Aulatsigiamut Pannaigutik, 2023

---

Sivuppiajuk

Satjugiamit satjugiamut, nunatsualimâmi taimangasuaniit inet, nunatsualimâmi silakKijâpvik ammalu nunatsualimâmi imappimi nungotsitailigiamut inigijaujut atuKatigettaujut pijugiutigijautluni Canadamiunut. IlinganiKatsiavut Canadaup piusigijangita ammalu ilukkusingit piusituKangit ammalu unikkâjut kinakkomangâtta, ilautigillugit tânna taimangasuanit ammalu ullumiulittuk tuniggusiat taikkununga NunaKakKâsimajuit inugijangit. Tamakkua ivligijaujut inet sivulliutitautlutik kavamakkunut Canadam. killigiutjisimavugut saputjigiagutigigiangit piusigijangita ammalu ilukkuset piusituKagijangit, angilligiallugit piusingit paigijaugutiKajunut inet, ammalu tunitsiluta utittisivallialugit omajunik ulugianattumejunut. Atautsikut, suli sakKititsiniakKugut nutânik ammalu pilluangujunik niugguKattajunut ammalu ikajugunnagiamut suliangujunik ammalu pinianniujunik kamagasuatluta unuluat Canadamiut atuniattunik tamakkuninga piujummagialunik tikipvigijausonik ammalu ilinniagutigillugit pitjutigillugit piusigiKattasimajangit, ilukkusinganik ammalu tânna avatinga. Ikajuttigellugit NunaKakKâsimajuit nunagijangit ammalu atuniKatsiatut ikajuttigejut, SilakKijâpvik Canadami nungotsitailiKattajut ammalu paitsiutigillugit nunatsualimâmi taimangasuanit inijangit ammalu nunatsualimât silakKijâpvingit; pivitsaKattisiKattajuk inunnik napvâgiamut ammalu atautiKagiamut piusigijaulautsimajunut ammalu silamettunut; ammalu ikajuKattajut sakKijânginnagiamut taikkuninga kenaujaliginimmut ivligijaujunik taikkununga iniujunut taikkununga nunalet ammalu nunakKatigengitunut nunagijanginnik. Tânna nutâk aulatsigiamut pannaigutik ilinganiattumut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga–Torngat Mountains National Park of Canada ikujutsijut tâpsuminga pigumajaujunut. Aulatsigiamut pannaigutingit pivalliatauKattajut tatiKatsiatunut iligenut taikani SilakKijâpvik Canadami taikkutigona pimmagittukut KaujimaKatigennikut ammalu tusapvigitlugit NunaKakKâsimajut ikajuttigejunut, asigiallait ikajuttigejut ammalu attutauKattajunut, nunalimmiut nunagijangit, ammalugiallak niugguKattajunut sivungani ammalu ullumiulittuk. Nakummegumavunga ilonnainik tunitsisimajunut tâpsumunga pannaigutimmut tatiKatsiasimammata ammalu tannikut ikajuttigesimajunut. Ministeriuillunga kamattitaugama SilakKijâpvinut Canadami, pattatuvunga piggautigijausimajunut ikajuttigetlutik ammalu pijugivunga angisimagiamut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga–Torngat Mountains National Park tâpsuminga Aulatsijet Pannaigutinganik.

---

Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigengit

Augos 31, 2022
Tanna Honourable Steven Guilbeault
Federal Minister Avataliginimmut ammalu Silak Asianguvallianinga
katimapvisuammi
Ottawa, Ontario K1A 0H6

---

Nallitara Minister Guilbeault,

Itsivautagijaullunga Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut ilingajumut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga (CMB), pijugivunga Kaujititsigiamut ilinnut tânna CMB tunitsisimajut nutâmik Aulatsigiamut Pannaigutinganik ilingajumut Tongait KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvinganut Canadami.

Tânna CMB sepauvut iligengujut angajukKauKatigengutlutik, katutjiKatigenguttitausimajuk kenaujaliulugani timiKutiuvuk. Maggok iligek tilijauKattavut ikajuttigeKatigejavuttinit imailingavut: Nunatsiavut kavamakkunit, Joey Angnatok ammalu Sarah Townley; Makivik kuapakkunit, Willie Etok ammalu Adamie Delisle Alaku; ammalu silakKijâpviligijikunit Canadami, Sammy Unatweenuk ammalu Noah Nochasak. Tainna Itsivautak immigolingavuk ikajuttigetlutik tilijausimajuk ilonnanginnik pingasojunut. Ilonnatik CMB Iliget Inutuinnauvut.

Tânna tugâgutigijaujuk aulatsigiamut pannaigutik tasiugiagutiuvuk SilakKijâpvinut Canadami ammalu Inunnit Nunatsiavummit ammalu Nunavimmit aulatsigiamut ammalu aulatsigiamut nunatsualimâmi silakKijâpvinganik ilinganiattumut senanik jâriunialittunut ammalu pivalliatausimajuk tannikut ikajuttigennikut âkKisuisimajumik ilagenimmik akungani tânna CMB ammalu silakKijâpviligijikkunginnut Canadami taimanganit silakKijâpvik pingutitauniammat 2005-mi. Tânna aulatsigiamut pannaigutik ilinganiKajuk pigumajaujunut Inunnut Nunatsiavummit ammalu Nunavummit atagiallagunnagiamut Tongait KakKasuanginnut tainna aniggagijangit, kamatsiagiamut taikkua Kaujimajaugettut InutuKannit tunijaugiamut sivunitsaginiattavuttinut Inunnut, paitsiutigigianganut aniggagijaujumut Kautamât, ammalu atuKatigigiamut Inuit unikkausinik ilingajumut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinganut Canadamiunut sivunigilâttavuttinut.

Ilagenimmik sulijugijautsiatumik ammalu uppiKatigennimmik pivitsaKattisisimajuk taikkununga Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut ammalu SilakKijâpviligijet Canadami pivalliatitsigiamut atuKatigettaujumik takunnausinik ilinganiattumut silakKijâpvimut, ammalu nalunaitsilutik tautuKatigettausiajunut sivulliutitaugumajunut ammalu Kanuk aulatsigunnagiamut silakKijâpvimik nalunaittausiasimajumut iluani nutâmik aulatsigiamut pannaigutinganik.

Tamakkua Ikajuttigejut Aulatsijet AngajukKauKatigengit ilingajumut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga agaguvut suli suliaKaKatigetsiagiamut taikkununga SilakKijâpviligijinginnut Canadami tainna pannaigutik atuliaKittauninganut.

Ilitagijait,

---

PikKujaliat

PikKujalialiusimajut ukunangat:

---

Aulatsijet Naillititausimanninga

Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga pingutitausimajuk paitsiutigigiangit taimangasuanit piviannatungt ammalu sakKititsigiamut pivitsanik ilingajumut Inunnut ammalu ilonnainut Canadamiunut atagunnagiamut Taggamut Labrador KakKasuanginnik piusigijangita nunakKatigengituk – Inuit aniggagijanga. Tânna Tongait KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvik Sanipvatausimajuk sanajaulautsimajuk angittausimatlutik Labrador Inunginnut sakKititsigiaKasimatillugit taikkutigona Labrador Inuit Nunamut Satusattausimajop AngiKatigegutingagut ammalu asianguvalliasimajuk nunatsualimâmut silakKijâpvimut angittausimatillugit Nunavik Inunginnut sakKititsigiaKasimatillugit taikkutigona Nunavik Inuit Nunamut Satusattausimajop AngiKatigegutingagut.

SilakKijâpviligijet Canadami suliaKattingit sivullipânik senanik jârinik suliaKaKatigesimajut taikkununga Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut Kaujigiamut unikkausinnik unikkautigigumajattinik taikkununga niugguKattajunut ammalu Kaujigasuagiamut pivitsagijaugajakKotunut ilinganiattumut Inunnut InutuKannut ammalu inosuttunut -silakKijâpvimeKattajunut sangijotigiangit ataKatigennimik tâpsumunga nunamut ammalu tigumiagiamut ilagennimik atunik asimminut sangijottigiamut.

Tânna aulatsigiamut pannaigutik takunnâvuk atuKatigesimajattinik sivullipânik senanik jârinik silakKijâpvimik aulatsigiamut ammalu suli sanavallialuta ilagennimik ammalu killiugitjigijausimajunut iluani Tungavet AngiKatigegutiujunut. Tamanna pannaigutik sakKititsivuk tautugijaujunik ammalu Kanuk aulatsigunnagiamut ilinganiattumut nunatsualimâmi silakKijâpvimik, ininganollugu 2010 Aulatsijet Pannaigutinganik.

Pingasut atuniKatsiatut tugâgutet ammalu inigijaujut aulataugumajut piniannisak ilinganialittumut senanik jârinut pannaigutinga ilautitsivuk:

---

---

---

Aulataugumajut Inet

Attat aulataugumajut inet nalunaittausimavut iluani silakKijâpvimi, ilinganiKajumut attutausagaisomik silanga ammalu ilukkuset piviannatungit ammalu ikKanattoningit unikkâgiamut Inuit unikkausingit niuggujunut ammalu Canadamiunut. Tallimait inet iluani siKingani silakKijâpvimit tikipviuKattaniakKut niugguKattajunut ammalu taimaimmat maligatsatâgalet paitsiutigiangit piusigijangita ammalu ilukkuset piviannatunginnik. Pingasut inet tagganganiuluak silakKijâpvimi attutausagaisot ajunnatoKattavut aivigigiangit taikkununga niuggujunut tâvatuak ilangagijaugajattuk niugguKattajunut atugiamut sivunittini.

Tallimait inet siKinganiuluak silakKijâpvimi atuKatigejut atjikasâmik aulatsigiamut apomautigijaulluni ammalu pitjutaujunut ilinganiKajunut pitagijanginnut niugguKattajunut aivigigunnagiangit, kamagasualluni ilautitsigiamut atugunnagiamut, ammalu paitsiutigiangit taikkununga attutausagaisonik piusigijangita ammalu ilukkuset piviannatungit.

---

Pigiasiutik

Parks Canada aulatsiKattajuk ilanganik piunippauKataujumik paigijautsiajunik inituKauKattasimajumik nunatsualimâmi. Agency katutjiKatiget suliaKajut paitsigiamik tamakkuninga nunaujunik aliagijauniattilugit ikajutsilutik mannaujuk sivunitsamullu ilinganiatunik. Sivunitsamut-ilingalluni, pimmagittumik kamannik ilonnainik atunik nunatsualimâmi taimangasuani iniujunut, silakKijapviujunik, nanituinnak imappimi piulimatsigasuannimik, ammalu, kamagijaujunik Parks Canada-mut ikajullutillugu katutjiKatiget takunnausinginnik.

Canadami iligijaujuit taimangasuanit iniuKattasimajut sakKijânginnaniattut, ilingaKatigettilugit ommatet isumaillu pitsatunitsamik, tukisinitsaugiamillu sakKijattunik Canadami.

Taijaujut Canada National Parks Act ammalu the Parks Canada Agency Act pikKujijut Parks Canada atuinnagutjigiamik aulatsigiamut pannaigutitsamik ilonnaini silakKijapviujuni. Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga – Torngat KakKasuangita National Park of Canada Management Plan, angittausimaligutik Minsiteriujumut kamajumut Parks Canada ammalu katimapvimottasuimalluni Canadaupkatimavitsuangani, nalunaitsijuk Parks Canada kamagiaKanningit Canadamiunik, nalunaitsijuk Kanuk silakKijapvimik kamagasuannik sakKititsiniammangat ikajutsilutik katutjiKatigennet tugagutinginnik.

Tânna silakKijâpvik aulatauniKajuk Inunnut Nunavimmit (Quebec) amma Inunginnut Nunatsiavut (Labrador)ilauKatausimajut atuinnagutttautillugu aulatsigiamut pannaigutet sivunitsami tungaviugajattutnalunaitsigiamik taimangasuanit iniuKattasimanninganik. Ikajuttiget, namminiliujuit amma Canadamiungujut ilausimajut atuinagutttautillugu aulatsigiamut pannaigutet.Pannaigutiujuk nalunalungituk kamagijaunitsanga aulatauningalu Tungait KakKasuangita SilakKijâpvinga – Tungait KakKasuangita SilakKijâpvinga takunnausitsaliujuk, piusiugialinnik amma tugâgutitsanik. Parks Canada KaujititsiKattaniattuk jâritigut sivuppiagutiujunik pannaigutet tugâtinginnik amma KimmiguKattalugit seait jâret Kângigaippata tapvainaunitsak pigiaKagutik.

Tânna pannaigutik nâjisiutiulungituk. Parks Canada amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit ammainaniatut âkKisuttauningani pannaigutitsak, nalunaitsilutik sakKijânginnanianninganik amma tukiKatsialuni. Tainna pannaigutik tungaviuniattuk ialutitsinginnagasuamut amma, ajunnangippat, uKâlaKataunningit, kamagijaunitsangalu Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga – Tungait KakKasuangita SilakKijâpvinga jârigiallatâni Kaijuni.

---

Pimmagittoninga Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga

Tungaitt KakKasuangita SilakKijâpvinga (Nunanguak 1) sakKititausimajuk paitsigutitsautitsauluni ottugautitsamik Taggâni Labradorip KakKasuangita nunanginnik, ilangaujuk 39-nanit nunalimâmi killigiudjaumajut Parks Canada SilakKijâpviliginningita Pannaigutimginni, aliagijaugajattuilugu sivunitsami inogumâttunut. SilakKijâpvik sakKititaumammijuk Inuit ilitatsimata paigijaugiaKanninganik Kangatsuatuinnak, nunamik satusaisimanikkut angiKatigegutaullutik, tamanna ikKanattumagiuvuk nunatuKagisimallugu. Akunimit unikkausiulluni silakKijâpvik nalunaitsiavuk ikKananinganik sakKititsigiamik sulijugijautsiajumik ilauKatauningit Inuit adjigettumik kamaKataullutik, ilitagillugulu ilingallaginningit nunamut. Ullumi silakKijâpvik, najuttaulautsimalaungituk amma ilimagijaulluni Inunnut, takunnausiulikKuk ikKananinganik pivitsaKatillugit Inuit paitsigiamik, aittotugillugit amma aviukKatautillugu ilikKusigijangit. Pimmagittumik nunauKattsimanninga amma ilikKusitigut ilageningit Inuit nunaujullu omatinginngasuallugu tânna silakKijâpviujuk. Inuit takunnausiKammijut ikKananinganik ikajutsigiamik inogusiujunik amma kenaujaliuutaugajanninganik, amma takugumallutik unutsivallinginit Inuit ilingajut silakKijâpvimut amma taikaneKattalutik. Tungait KakKasuangita SilkKijâpvinga pivitsaKatitsijuk Inunnik, niuggujunik amma aulatsijinnik tukisinitsaugiamut amma aviutitsialugu adjiungittuk Canada-mi. Labrador Inuit, Nunavik Inuit amma Parks Canada unikKausiKatsiaKattajut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinganik Inugijanginnilu nunatsuamiunut.

Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga, anginiKalluni 9,700 km2, paitsiniKajuk amma takutitsiluni Ukiuttatumi upattaulautsimangitumik amma takuminatsiajumik nunaup ilutsinganik Inunnut ilikKusitigut sungiusimatsiajanganik. Torngat KakKasuangit puttunippauKataujut, angnippauKataullutilu North America-mi amma iniKunnanipauKataulluni sadjugiangujumi. Kangidlusuat KakKasualet puttuniKajunik 900 metresilingaKatigejut Labradorimi Imatsuanganut. KakKasuat natsauKatilet simmisuanik, siagunitatsuanik

Simmiusimajunik. Kogalait natsâni KakKasuangujunni aimangasuanit akKutiuKattasimajut akungani ullumiulittut Newfoundland ammalu Labrador ammalu Quebec atuttaunginnatut Inunnut.

Silagijanga silakKijâpviup nillasuinnatuk amma najuttitaulluni puttunimmutm takinimmut, amma atammiluni Labradorip Iamnganut. SilakKijâpvik tagganganejuk napattuit. Pigugunnatut ikittogaluattilugit Inuit ilatsajangillu Kaujimajut atuKattalutillu nunamiutanik amma pigugunnatunik natsaujuni unuttuvatsuani jârigiallatani.

SilakKijâpviujuk inigijaujuk adjigengitunut omajunut. Ilautitsijuk ikittogaluanik Tongait KakKasuangita tuttuKutinginnik, amma ilanginnik George River TuttuKutingunnik, siagulauttuk, ununnipausimajut nunatsualimâmi. Nanuit tamânegalatsainattut, ammalu adjiungittut nunamiutait-atlait sakKijâmmijut. Amaguit KaKuttâsuillu tapvanemmijut. Unuttuit tingmiat auttutalet silakKijapvimi sadjugianganilu nuttaviujuk Ukiuttatumi tingmianut. Inuit tukisimajut aulaninginnik notttaninginnilu omajuit Tungait KakKasuangita SilakKijâpvingani, amma omajunnianginnalutik iKalunnialutillu iluani silakKijapviup jâri nâllugu.

SilakKijâpvik inigijaujuk tallimanut ilimanatumejunut omajunut. Malitut “pimmagittumik ilimanattumejut isumâlutaullutik; Barrow’s Goldeneye (kitimmiut ununningit), kotsiutet (kitimmiut ununingit) siutikittuit unnuasiutet, Nanuit amma kanajunniutet tundrius. Kanajunniutet imappimiutait anatum ilimanattumejut. Asingit omajuit ilimanattumejut sakKigajammijut iluani silakKijâpviup.

---

Pannaigutitsait

Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga pinggutitaumajuk paitsiutigiangit taimangasuanit piviannatuit amma pivitsaKatillugit Inuit amma ilonnatik Canadamiut ilingattuigiangit Taggâni Labrador KakKasuanginnut – Inuit nunatuKangit. Torngat KakKasuangita SilakKijâpvinga Sanipvataumajuk angitsimatillugit Labradorimi Inuit iluagut Labrador Inuit Nunamik Satusianikkut AngiKatigegutinganut amma pinggutitausimalluni silakKijâpvisaulluni angitsimatillugit Nunavimmiut Inuit iluaguttauk Nunavik Inuit Nunamik Satusaisimannimut AngiKatigegutinganut.

SilakKijâpvik pigiasijuk Salliup kangidluani siKingani, nalunaittisijuk ilonnatik Kikittait amma pulaviusot, taggaunippânganut Newfoundland ammalu Labrador; amma prâvinsiup killiliupvinginnut Quebec-imi tagganut, pukkinitsanut iamanginnut Labradorip Imanagat kitânut. Sittungaujâk, 9 kilometres nunak iluani Newfoundland ammalu Labradorip sadjugiangani, Inunnut Namminigijaujut Nunait amma iluanegatik silakKijapvimit. KakKasuat killiliupvingani Quebec puttunippaujut Canadami kitâni taijaujjut KakKasuangummijut Rockies (Nunanguak 2).

NajuttauKatts-asimanningit inunnut tausintigiallani jârini takutsaujut iluani silakKijapviup. Ullumi Inuit atuinnatut tamatsuminga omajutsiuvigigiangitm iKalunniavigigiangit, inggavigillugillu jarik nallugu. Najuttaulautsimagani, Inuit nunatuKagivauk. Inuit uKausigisonga “Alianattuk”, tukilik nunatsiak najugianga”.

Sivullet Senait Jâret

Parks Canada nunameKataulauttuk Inunnut Nunavummit amma Nunatsiavummit amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut tukisinitsaugasuagiamut nunamik, omajunginnik, inogusiusimajunik, ilikKusinnik amma Inuit ilinganninginnut nunamut, Tamanna pivitsaKatitsilauttuk tusâgiamik unikkausinginnik amma, ilauKatautsiatillugit Inuit, katitsulugit unikKauset ilisimausellu niuggujunut silakKaijâvimut.

Parks Canada suliaKattingit senani jârini suliaKaKatsimajut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut killigiudjigiamik unikkausiugajattunik niuggujunut amma kamallutik pivitsanginnik Inuit – inutuKannut amma inosuttunut – silakKijâpvimegiamik pitsatunittalugit ilingannet nunamut amma ilagennivut songitigiallagasuallugu.

Tamanna aulatsigiamut pannaigutik nalunaitsiajuk ilisimausiujunik sivullini senani jârini silakKijapvik kamagijauningani amma songutigiallugit ilagennet anna sakKititsigiamik Tungavitsanik AngiKatigegutinnik.

Sivulliluattut AllaKutet

Ilagiallugu Parks Canada maligaliangit amma maligatsait, kamagijauninga aulaauningalu Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga sivulittaujut Nunavik Inuit SilakKajapvet Sukkutaugajappata amma Ikajotiugunnagajattut AngiKatigegutet (Nunavik Inuit PIBA) akungagut Parks Canada amma Makivik kuaparesangata (kiggatullutik Inunnik Nunavik, Québec), amma Labrador Inuit SilakKijapviga Sukkutaugajappata amma Ikajotiugajattut AngiKatigegutinga (Labrador Inuit PIBA) akngagut Parks Canada ammalu Labrador Inuit katutjiKatigenninga (ullumiulittuk Nunatsiavut kavamanga). TukisimaKatigennikut AngiKatigegutik SilakKijapviKagiamut Sanipvataumajumik Canadami ammalu National Park of Canada Tongait KakKasuangunni akungani kavamangata Canada amma kavamangata Newfoundland amma Labrador sakKititsijut piusiugialinnik tunijauninginnik nunait pravinismit federallimut kamagijaungâlilluni. Tânna angiKatigegutik, ilauttilugik maggok nunamik satusisimannimut angiKatigegutek amma maggok PIBAs isumagijaujok “Tungaviugunnatunut AngiKatigegutek”.

Tungaviugunnatunik AngiKatigegutek nalunangitumik tilisiutiKajok sivuliutiugajattunilu ilonnainut pingasunut Parks Canada’s pigialinginnik ilauttilugu Kanuk kamagiamik silakKijapvimik. Tungaviugunnatunik AngiKatigegutek angilititsivuk kamagiamik Inuit pivitsagigialinginnik federallilo amma prvinsimi titiliuttaumajunik, pingasolingajut kavamaiyt amma maggok Inuktitut allausiujok. AkKigiatsigasuannik angiKatigegutinnik kajusigialet uKâlaKatautillugit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit, tamakku piusiujutsait angiKatigegutet sulijugijautsianiattilugit amma akKisuigutaugunnalutik sivullipautitaugialinnik kamagiamut silakKijapvimik.

Ikajuttigenikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit

Tungait KakKasuangita SilakKijapvinga ikajuttigennikut kamagijaujuk tamaiginnut Labrador Inuit amma Nunavik Inuit. Tugagutiujuk Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut uKaudjigiagigiamik Federalliup Ministeringanik kamajumut Parks Canada pidjutilinnik silakKijapvimik kamagiamik. Ilagiallugu piusigigialinginit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnik uKaudjigiagunnalutik ukuninga Torngat Wildlife and Plant Co-Management Board, the Torngat Joint Fisheries Board, the Makivik kuaparesanganik amam Nunatsiavut kavamanganik asinginnilu katutjiKatigennik ilingajunik silakKijapvimut pigiaKagutik, UKaudjigiallutik Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit kiggatungitut Parks Canada. Pidjutigiluattangit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengita uKagunnatut pidjutilinnik Kaujisattaugialinnik, niuggujuit atugunnatanginnik silakKijapvimi, pejattauningit ujagait sananguataugajattut, asiangupata silakKijapvimi killiliuttaumajut, kenaujatigut pivalliagutaugajattut amma aulatsigiamut pannaigutet. Iluingajut pidjutaujut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigemgita uKausigigajatangit Federalliup Ministeringanut kamajumut Parks Canada Agency takujausok allasimajumi 4.5 iluani PIBAs.

Ikajuttiget

Tungaviugunnatunik AngiKatigegutet killigiudjijut ikajutigengijunik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga – Makivik kuaparesnga, Nunatsiavut kavamanga ammalu kavamanga Newfoundland amma Labrador. Parks Canada ilingaKatigenninga pingasojunut pimmagittuk pinggutitsigimaik tungavitsanik sivulliutigiangilinginnilu Parks Canada amma Inuit.

Tamakkua ikajuttiget takunnâsongugiamik (malillugu Tungaviugunnatunik AngiKatigegutet) ilauKattalutillu Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengita katimanninginnut.

---

Pinggutitauninga kamaKataugiamut Pannaigutet

Tânna Tongait Aulatsigunnagiamut Tongait KakKasuangita SilakKijapvingani sakKititaumajuk uKâlaKatautsiatullugit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit takunnautillutik AullasimaviuKattajumi amma unuttuitullutik fonnikut katimallutik. Inuit amma nunalet katimakataunningit iniKaKattalauttut Kangiqsualujjuaq, Quebec amma Nain, Newfoundland ammalu Labrador uKalautiKagiamut panaigutiullutik sivlliutitaugialinnik silakKijapvimi.

SilakKijapviup Kagitaujanga ilumiutalik Kaujititsiutinik pillugit kamagiamut pannaigutinnik Kimmigutaugunnatunik ilonnaigut piusiujukkut. Ikajuttigetm, namminilet amma nunaliujuit Kaujittitaulauttut pannaigutiugumajunik allasimatillugit amma pivitsaKattilugut Kimmigugiamik uKausiKagiamillu allataumajunik silakKijapvimi takunnagusinnik, pidjutaujunik amma pivitsaujunik atagut senani jarini pannaigutiujunut. UKauset ikajuttiget katimanningunni amma namminilinni Kimmigutaulauttut amma ilijaullutik pannaigutimmut tunijuamallutik, amma ilijuamallutik, Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut.

---

Takunnâguset

Takunnaguset pimmagitojuk kamagiamut pannaigutimi, tungagutiugajatumik sivunitsami kamausiugajattunik silakKijapvimi. Tamanna takunngusik nalunaitsiavuk Kanuilingausinganik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga amma adjiliugajalluni silakKijapvimik 15-nani jarini Kaiju I Kanuilingajammangata, initsaugajattumik Canadamiunut niugugajangitunut. Malittut takunnauset akKisuttaumajut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut amam Kanuttogutinguinnik tusugijanginnilu Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut , Inuit Ikajuttiget ammalu Parks Canada.

---

Pimmagittut Piusiugajattut

Tajutsausiajuk yapvani silakKijapvimi ilingaKatigetsianingit Parks Canada Inunnik ikajuttigennik - Nunatsiavut kavamanga, Makivik kuaparesanga amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit uvunga Tongait KakKasuangita SilakKijapvinganut. katingaKatigelluta sakKititsisimavugut takunnausimmik silakKijapvimi sakKesiamjuk uKâlaKatigennimik pimmagittumik piusiugajattunik. Tamanna suliluattuk Tongait KakKasuangita AullasimavigiKattajangani amma KaujisapviuKattajumi ilonnainullu niuggujunut, inosuttunut amma Kaujisautiugunnatunut tugâtinnulu.

Asiagut kisiani, pijagepvisait killligiudjaujut atâni pijagettaugumajut senani jârini Kaijuni.

Takujaugumajut amma tugagutet taijaujut tapvani pannaigutimmi Parks Canada killigiutjisimajangit iluani tânna SilakKijapvet SukkujuKagajappata amma Ikajutiugajattut AngiKatigegutikkut Nunatsiavut kavamanga amma Makivik kuaparesanga amma sulijugitsialugit ilingaKatigetsianet senausimajuni jarini tugagutittini tapvani pannaigutimmi. Jâritigut Kaujititsiutet atuinnaguttitaulattut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut, ikajuttigennut, namminilinnut amma nunaliujunnut sunait sivuppiagutausimammangata tusugijaujuit sakKittauppata.

---

Pimmagittut Piusiugajattut 1

Nutât katinganet -Imânit Kilangmut

Tânna piusiugajattuk Kimmigugiattuk nutânik ilinganniugajattunik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinganut angiligiallugit pivitsaujuit silakKijapvimi amma natsauninginni KakKanginnilu, tusâgiamik unikkausinik pidjutilinnik Inuit nunatuKanganik, amma ikajulluni Inuit kenaujaliugutilingunnik amma Inuit suliaKanitsanginnik. Tikitsigiak unuluanik niuggujunik Kaujisattinillu silakKijapvimut, AullâsimaviuKattajuk, kenaujaliugutiKaluagajakKuk. Tongat KakKasuangita Aullasimavinga amma KaujisapviuKattajuk iniKajuk siKingani amma aulataulualluni Nunatsiavut Group of Companies ikajuttigillu. AullasimaviuKattajuk akKutitsaulittuk silakKajapvimut, ottugausiulluni 10 jariulauttuni Inunnut-namminigijaulilluni amma kamagijaulluni. Tamanna piusiujuk tuganniKajuk Kanuk Parks Canada ikajutsigajammangat ikajuttiminik tainna aullasimaviuKattajuk kenaujatigut sivuppiagajattuk, ilikKusitigut, amma avatiujuk kamagijautsialuni ikajutsenanginnaniammat niugusimajunik, Kaujisattinik, Iakjuttigennikut Auatsijet AngajukKauKatigenginnik, Inunnik inutuKaunitsanik amma inosuttunik ilingaKatigegiamut unamut amma unikkausiujunut silakKijapvimi amma akungamigut.

---

---

---

---

---

---

---

Pimmagittut Piusiugajattut 2

Sulijugitsialugit Suliagigialivut

Parks Canada suliaKaKatauniattuk Nunatsiavut kavamanganut, Makivik kuapakkut amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut piulimatsigiamik nunamiutanik amma ilikKusitigut tusugijaujunik silakKijapvimi, ilitagillugit sulijugillu Inuit Kaujimausingit ilinganinginnilu nunamut amma pivitsaKattillugit Inuit amma Inuit kenaujaliugutilet. Kamagasuannik silakKijapvimik pimmagiujuk pitsianitsanganut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga. Tammana piusiugumajuk tugagutilik takunnausiujunik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga ikajuttigejunut.

---

---

---

---

---

---

Pimmagittut Piusiugajattut 3

Aviutinnik Inuit Unikkausinginnik - Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga iluagut Inuit IlikKusitigut Takunnausingagut

AviukKainik Inuit unikkausinginnik pimmagittuk Inunnut, niuggusimajunnutm amma Canadamiunut iluani Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga amma tukisijautsialutik ilikKuset amma taimangasuanit inogusiusimajut Inuit nunagijangani. Tamanna piusiugumajuk allatitsiniakKuk unikkausinginnik InutuKait Kaujimajautsianiattilugit inosuttunut amma niuggusimajunnut, Sulijutsanik Inuit Kaujimausinginnik atuinnaniakKuk silakKijapvimi. Angilitsinik Inuit unikkausinginnik niuggujunut Canadamiunullu tukisititsiniakKuk summat Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga pimmagittomangat.

---

---

---

---

---

kamagijaugialet Nunait

SilakKijapviligijet amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit kiligiudjisimajut attanik kamagijaugialinnik nunanik iluani silakKijapviup pitaKammagittut piviannatunik ikKanallutillugu Inuit unikkausigigainginnut niuggujunut Canadamiunullu. Tallimait nunait siKingani silakKijapviup ilinagjut niuggujunnut taimaimmat maligatsaKagialet niuggujunut. Pingasuit nunait ikKanattumaget niuggujunut upattaugiaKagatik tavatuak niuggujunut ilinniagutaugajatut sivunitsami.

Taalimait nunait siKingani silakKijapviup kamagijaugialet uKumaittogajattunik niuggujunut atuttaugunnagajallutik, ilisautiullutik amma paigijaullutik pimmagittut amma piviannatugijangit. Aggigiak iluanettutujuk UpattaugiaKangituni Zone III, asingit sepagiallait iluani taijaujop Zone II. Aulatsigiamut sakKititaugumajut amma tugagutet sakKititaumajut ilonainut attanut nunaujunut, atanekKulugu.

Aggigiak (Saglek Bay), kangidluapik iluane Kikittasuap, Sallimi, atuttauKattasimajuk Inunnut ilatsajagisimajnaginnulu unuttugiallatai jarini. PitaKatsiajuk piviannatunik ilautillugit illusuavinet, niKiKautivinet, omajunnaivivinet asigiallangillu ullumimottut, Aggigiak iluanettuk niuggusimajut aigunnatillugit silakKijapvimut, atullutik taijamik Parks Canada Satellite Camp. Iluaneligutik silakKijapviup, niuggusimajut tukisiumigajattut InogusiuKattasimajunik . SilakKijapvimeligutik, niuggusimajut atugunnatut puttujunik, amma ilisautiKallutik pimmagiuninginnik inogusiuKattasimajut tamani.

Sallikuluk (Rose Island) siagulauttuk, Inuit nunagisimajanga pinasupvigilluvu apvinik puijinillu nillatattumi sikuttalimmilu Labradorip Imappianit. Kikittak takutsautitsivuk Salliup KakKanginnik, inigijuallunilu unuttunut illuvinnutm katitsutaumajunut illuvittaugiallasimajunutm amma maggok illusuattalivinek. Tulligettitallutik itsasuanitavinet jarikKutunitsait 5000 jariik inigijauismalluni amma tukisititsisiagunnaluni Inogusiusimajunnik Torngat KakKasuanginni. Sallikuluk sakKititsisiajuk Inuit ilikKusivninginnik Salliup kangidluani. Parks Canada pigiasititsisimajuk tukisititsigiamik niuggujunik amma ilikKusiliginnimut paitsigutitsanik iluani Sallikuluit.

Ramah (Nulattatuk) pitaKatsiamijuk sunanik piviannatunillu. Ilingatitsiluni Inunnik ullumi ilagisimajanginnut. Nunaujuk ilauttilugu kitjigattalik-Ramah Chert Quarries National Historic Site amma Ramak-mi miusiuniusimajut, killigiudjausimajuk Inunnut pimmagittoninganik paitsigutiugimaik piviannatunginnik aviukKataullunilu niuggusimajunut amm Kaujimajaulluni ikanattoninganik Canadamiunut. Pimmagittut maligatsait ilingaluattut kitjigattalik- Ramah-mi Kitjigattalet amma Taimangasuanit Nunausimalluni.

Silluak (North Arm) kamagijaugiaKammijuk upattaukatasongugami katingaviullunilu niuggusimajunut. Silluak (North Arm) atuttauKattasimajuk Inunnut ilagisimajnginnulu tausintigillatani jarini. PviannatuKatsiajuk ilautillugit iluviusimajutm illusuat, niKiKautivinet, Parks Canada pigiasititsisimajuk atugatsanik niuggujunut amma nalunaillutik piviannatunik paitsigutitsaujunillu iluani Silluap. Tukisijaunitsaugialik unikkausittait Silluami.

Pitukkik (Napvgatjuk) taimangsuanit akKutiuKattasimajuk Inunnut katiutillutik Nunavik (taggani Québec) amma Nunatsiavut (taggani Newfoundland ammalu Labrador) jarigiallatani – sivullimi pisunnikut ubvalu Kimtsikut amma mannaulittuk, sikidookut. 2006-imi, Inuk sanajausimalauttiuk Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut sulijugillugu akKutiusimajuuk amma Kanuk ikKanattigimmangat ullumi, unuttut itsasuanittatalet napvataumajut ilisautiugunnalutillu ilagillugit Parks Canada suliaKattingit nalunnaigiamik akKutiusimajunik.

---

---

Pingasu kamagijaullagigialet silakKijapvimi Upingivik, Kangalaksiorvik Lake, amma Nachvak Tasitsuanga.

Upingivik taggasinnipaujuk iluani amam siagu apviniapviuKattasimalluni ullumilu atuttauluni omajutsiuvigigianga. kamagijaugialik mikijojuk ujagainnauluni, imammiutanik pitaKatsialuni Parks Canada atugunnangittanginnik, Tamanna pivitsaKagajakKuk Nunavik amma Nunatsiavut Inuit uKalaKatigegiamik taimangasuanit omajunniviuKattasimajunik sollu Kilalugannik, Nunaujuk pitaKatsiatuk aupaluttanik ujagasutjunik. Inuit Kinijagumasimajuut pivitsaugajattunik tikititsigiamik kinakkunut Upingivimmut ilisautiutsiagajammat.

Kangalaksiorvik Tasinga pitaKatsiajuk Kassigianik (harbour seals). Kanuttogutigijaujuk Nunatsiavut kavamanganut amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenninut KaujisakKujigiamut puijet ununninginnik amma tagiungungitumellutik. Paigigiangit puijet iningillu pimmagiuttitaujuk kamagijaugianga amma pettausimalluni nunapviugiaKagani. Gaimaigaluattilugu, tingijot Kangaulippat tikititausot pimmagiujuKannipat.

Nachvak Tasialunga tagganejuk Nachvak kangidluanit taimanganit nunauKattasimajuk Inuit iKalunniatilugit. IniuKattsimammijuk siagu silakKijalutik aullasaujajunnutm taimaimmat ikKanakKuk tanna tasiujuk paigijautsiagiaKanninganik taikkua niugguKattajut tukisiallutik aullasaujapviugiaKangutuk silakKijapvuk tapvanillu tasiujummi.

---

---

killiliunnik

Parks Canada nunatsualimâmi silakKijâpvinga killiuliunningit piusingit ilijaumavut nalunaitsigiamut nunank imagijangita iluani nunatsualimâmi silakKijâpvinganik ammalu nalunaitsivut nanituinnak pinianigijaugasuajunut sakKigajattunut nunami upvalu imâni isumagillugit atuinnaujunut ikajuttet taikkuninga atugunnagiamut. Tânna killinga piusingit tallimanik pitaKavuk

• killik I – IkKanattumik Piulimajaugialet
• killik II – Omajuit
• killik III – Piusigituinnatanga Avatinga
• killik IV – Silami Pinguatuliginimmut; ammalu
• killik V – SilakKijâpviligijet kiggatotet

Ikajuttigennikut Aulastijet AngajukKauKatigengit tungaviKajut kamagiamik ilisautiugajattunik ikajugunnatunik niuggujunik alisutiKagiamik, Kaujigiamik, ilisautiKagiamillu silakKijapvimik nalunaillutillu Inuit ilinganninginnik nunamut, SilakKijapvimi killiliuttaumajut akKutiugajattut tilisiutiullutillu Tungaviugunnatunut AngiKatigegutinnut kamagijaunningit niuggusimajut paigillugillu ilikKusitigut piviannatojut, ilikKusitigut tusugijait amma Inuit piusituKangit (e.g., katitsuinik, ammalu, pinasuannik asigiallailu.) iluani silakKijapviup. SilakKijapvimi kililiuginnik attuiniKangituk pivitsagigialingunnnik tusugijanginnlu Labrador Inuit amma Nunavik Inuit taijaujut nunamik satusasisimannimut angiKatigegutinginni ammalu PIBAs.

killik II – Omajuit

killiliiupvik II – Omajuttalet nalunaittausimajut pimmagiuninganik silakKijapvimi. Killiliuttaumajut agilaummijuk silakKijapvimi amma pivitsangit niuggusimajuit ilisagiamik nunamiutanik ilikKusititigullu ilutsinginnik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga ikittunik, ikajotiugajattunik amma atuttausonik.

killik III – Piusigituinnatanga Avatinga

Mikijummagik killiliutaumajuk iluani killiliuttaumajop III – Taimanganit Avatiujuk killigiudjaumajuk Aggigiak,upattaugunnagajalluni niuggujunnut amma akunimut-pisugajapviugunnagajalluni.

IlivalliajuKatillugu silakKijapviup piviannatugijanginnik, nalunaitsiluattut killiliutaumajut isumagijaugajakKut Iakjuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenninut. Kamagijaugialet nunait killigiudjaumajut atuliaKititsinimmi nalunaittautillugu killiliuttaumajut nunanguat.

SilakKijapvimik Atugunnanik

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga Kaningitojuk silakKijapvik ajunnasok atugasuagianga. Atugunnatut aujami kisiani tingijotigut ubvalu motavakkut pijunik Happy Valley-Goose Bay, Newfoundland ammalu Labrador ubvalu Kuujjuaq, Nunavik. Inuit atunningit silakKijapvimik ukiumi sikidootigut. Parks Canada kamaKattajuk tigijonut miviugunnatunik silakKijapvimi paigigasuallugit niuggusimajuit amma paigillugit Kanuittailinitsangit niuggujuit paigillugillu nunamiutait amam ilikKusitigut piviannatut silakKijapviup iluani.

---

Naillititaumajut Pimmagittumik Avatet kamagijauninganik

Ilonnatik silakKijapvet kamagijauningita pannaigutingit kamagijausot avatet kamagijauninginni Kanugalak attuiniKagajattut. Tamanna tukisimausik sunanut kajusiutjaumajunut ikajutsijuk nunamiutanik kamagijautsianitsanginnut ubvalu piggutitaugialalutik pannaiguiujummik. Pimmagittuk. Tamma tukisimannik sunatuinnanut- -kajusiutjaumajunut ikajutsijuk nunamiutanik piulimagiangit ubvalu pigutsataugiallalutik ingganinginni. Pimmagittumik avatinik kamagiamik Pannaigutikkut iluani Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga - Torngat Mountains National Park isumatsasiugutiKalauttut attutaugajanningit adjigengitut nunamiutait, ilauttilugu Tungait KakKasuangita tuttuKutingit, nunamiutait (pigugunnatut amma sujuigunnatut), nunamiutait amma imammiutait omajuit (ilauttilugit nammasingiutet amma inigijausot), ilikKusitigut piviannatut (itsasuanitaKautet, itsasuanitait, nunaup ilutsingit), tagiungungimiutait (iKaluit, kotsiutetm tasimiutait, amma inigijausot), Inuit nunami, amma avatimiutait ikKanattut niuggujunut ilisimajaugiangit.

Aulatsigiamut pannaiguytik unuttunik attuiniugajattunik ilumiutalik avatinik, piunitsamillu kamagiamik nunamiutanik amma ilikKusitigut piviannatunik iluagut piunitsamik tujisigiamik attuiniKasonik sunanik nunamiutaujunik amma tusugijaujunik ilikKusitigut m piunitsamik Kaujisagiamik amma kamanniujumik uKalaKataullutik Inuit nunagijaginnut amma ilijautsialutik Inuit Kaujimausingit; amma ikajotiugajattut Inunnik ilingajunik nunamut silakKijapvimullu, amma ilautilugit kamannet amma nunaujunik.

Unutsivallianingit niuggujut/Kaujisattet Nunami killigiudjaujut kamanniugajattumi sunanik sukkuigutiugajattunik sakKegajattut avatiujumik. Taimaigaluattilugu tamakkua atuinniKasot piungitogajattumik avatiujumik, iaulluni piusiugajatut kamagiamik inunnik/omajunnik aadjiutigajattunik, tamakkua mikiligiattaugajattut piusiugajattukut iluanottaumajut kamagiamik pannaigutinnut amma malittaaugialinnut iluani avatiujumik kamagiamk kamanniujumi; suliaKaKatigennik umiatsuatuligijellu amma kamgillugit umiatsautuligijet maligatsangit Kimmigutaullutik; amma piusitsaugajattut avatet kamagijauninginni, ilauttilugit omajuit inuit adjiunginningit; isumagijaullutik avatinik attuilukagajattut pimmagittunik piviannatunik silak asianguvallianingani. SuliaKausiujuni attuiniKasot kamagijaulattut amma ilisijuKajutsauluni pikKujiusinnik avatet kamagijautsianitsanginnut, piluattumik sunanut attuilukagajattunut.

Inuit ikajuttigejut, ilinganiKajut ammalu inulimât pivitsaKattitaujut uKagunnagiamut asiangutitausomik pannaigutimmik, ammalu naillititausimajumut pigumajaujumut avatik Kimiggutaugiamut. UKausigijaugumajut inulimânit, Inuit katingaKatigejunut ammalu ilinganiKajunut katutjiKatigenguttitausimajunut iluani pimmagittumik avatik Kimiggutaugiamut ammalu aulatsigiamut pannaigutinganik nâmmasialippat.

Pimmagittumk avatinik kamagiamik piusiusimalauttut malillugu The Cabinet Directive on the Environmental Assessment of Policy, Plan and Program Proposals (2010) amma kamagijaulluni Kanuk kamagumannik pannaigutik kamagijauniammangat attuilukaKagajappat atagut Federal SakKijanginnatunik Pivallianikkut Piusiugajattunik katiutigiangit Canadamiut Nunaujullu.

Sutaijajut piujut avatimmit attuijut nigiugijaujut ammalu ikKanattumik piungitunik sakKiniagasugijaungitut avatimmut atulaKittitauliguni tânna Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga – Tornat Mountains National Park Canadamit Aulatsigiamut Pannaigutinganut.